Lastensuojelussa heikoimmilla erityislapset

01.02.2017

Lastensuojelun lakimies: lain turvattava lapsuus
Verkko-ohjelman harjoituksista tukea ja apua
Todellisia kohtaamisia lastensuojelupäivillä Seinäjoella 15.–16.2.2017

 

– Jos lastensuojelun keinot eivät enää riitä ja sijoituspaikassa nostetaan kädet pystyyn, kuka ottaa silloin kopin? Yli viranomaisrajojen ylittävää yhteistyötä sekä erityislasten tarpeet ja hoidon tuntevaa henkilöstöä tarvitaan välttämättä, toteaa lasten- ja nuortenkoti Vanamon palveluyksikön esimies Kristiina Keppo Tuki- ja osaamiskeskus Eskoosta.

Sijoituspaikan valinnalla on iso merkitys silloin, kun kyseessä on moniongelmainen lapsi, joka on vaikeasti käyttäytyvä ja jolla saattaa olla kehitysvamma sekä psyykkisiä ongelmia.

– Lasten sijoituspaikan valinnassa tulisi tunnistaa lapsen tarpeet. Erityislasten on usein hankala saada oikeanlaista hoitoa ja hoitopaikkaa. Toivoisin, että saisimme Suomessa palveluketjut mutkattomiksi ja eri tahojen yhteistyön joustavaksi.

– Huostaan otetut lapset tarvitsevat ennen kaikkea läsnäoloa ja läheisyyttä, Keppo lisää.

Lasten- ja nuortenkoti Vanamossa on paikat kymmenelle lapselle ja kahdelle 18-vuotta täyttäneelle itsenäistyvälle nuorelle. Vanamon lapset ovat pääasiassa erityislapsia, joilla on esimerkiksi psyykkisiä ongelmia, käytöshäiriöitä tai kehitysvamma. Seinäjoella toimivaan Vanamoon saapuu lapsia ja nuoria ympäri Suomen.


– Huostaan otetut lapset tarvitsevat ennen kaikkea läsnäoloa ja läheisyyttä, sanoo lasten- ja nuortenkoti Vanamon palveluyksikön esimies Kristiina Keppo.

Laki antaa raamit lastensuojelulle

– Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja onnelliseen lapsuuteen. Niiden turvaaminen on yli hallintorajojen menevä julkinen hallintotehtävä ja kuuluu kaikille lapsen ja lapsen perheiden kanssa toimijoille, sanoo kunnan lastensuojelun lakimies OTK Kati Saastamoinen lakimiespalvelut Aavalexistä.

Lapsi on omien oikeuksiensa haltija. Lapselle kuuluu kaikki perus- ja ihmisoikeudet eikä niitä ole lähtökohtaisesti sidottu ikään. Lapsi ei pysty omista oikeuksistaan huolehtimaan puutteellisen toimintakykynsä takia, joten kaikki nämä lapsen oikeudet ovat kaikkien aikuisten velvollisuuksia. Lapsen etu on, että kaikista hänen oikeuksistaan huolehditaan ja ne turvataan. Tulee myös muistaa, että lasta koskeva ratkaisu ei voi koskaan olla lapsen edun mukainen jos hänen omaa mielipidettään ei ole asiassa selvitetty ja otettu huomioon.

– Mitkään lapsen oikeudet eivät toteudu omalla painollaan vaan sen eteen meidän aikuisten on tehtävä ahkerasti ja tinkimättömästi työtä – yhteistyötä, Saastamoinen toteaa.

Tärkeintä on kohtaaminen

Keppo iloitsee siitä, että yhteistyö sosiaalityöntekijöiden, laitosten sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian välillä on nyt toden teolla alkamassa Suomessa.

– Haluamme kantaa yhteisen vastuumme, asettaa lapsen edun etusijalle, hän sanoo.

Yhteistyötä tehdään monessa eri foorumissa. Yksi merkittävimmistä on vuosittain järjestettävät lastensuojelunpäivät, joita vietetään tänä vuonna Seinäjoella. Tapahtumaan on tulossa parisataa alan ammattilaisia ympäri Suomen vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia kollegoiden kanssa sekä rakentamaan yhteistyöverkostoja.

– Lastensuojelupäivien teemana on kohtaaminen, niin lasten, aikuisten kuin alan ammattilaistenkin. Tieteen avulla löydämme työhömme uusia näkökulmia ja menetelmiä, mutta niiden lisäksi tarvitsemme luovia tapoja kommunikoida ja rakentaa luottamusta, Keppo sanoo.

Verkko-ohjelmista matalan kynnyksen apua

Eskoon lastensuojelutyössä käytetään ammattiauttajien lisäksi apuna erilaisia itsehoitoon tarkoitettuja verkko-ohjelmia. Yksi tällainen on Hyvän elämän kompassi -verkko-ohjelma, joka vähentää tutkitusti*) masennusoireita ja parantaa mielialaa.

– Kompassi-ohjelman avulla perheenjäsenet ja nuoret voivat käsitellä omia tunteitaan ja löytää elämälleen suunnan ja mielekkyyden. Se auttaa löytämään uusia näkökulmia ja innon muuttaa omaa elämää, kertoo psykologi Katariina Keinonen Headsted Oy:stä.

Lasten- ja nuortenkoti Vanamossa asuva Laura (nimi muutettu) on saanut Hyvän mielen kompassi -ohjelman kokemuksellisista harjoituksista paljon apua levottomuuteen ja arjessa selviytymiseen.

– Olen oppinut paremmin hyväksymään omat tunteeni ja käsittelemään niitä. Olen rauhallisempi ja elän enemmän tässä ja nyt, Laura kertoo.

Laura kävi ohjelman harjoituksia läpi sekä yksin että sosiaaliohjaaja Anna Palovuoren kanssa kahdeksan viikon ajan. Tuona aikana Lauran koulu alkoi sujua paremmin ja tulevaisuuden suunnitelmat kirkastua.

– Vertauskuvalliset harjoitukset auttoivat ymmärtämään asioita paremmin, esimerkiksi omia arvoja. Käytännön harjoitukset, kuten yhden hyvän teon tekemisen päivässä, toivat uusia selviytymiskeinoja arkeen, Laura lisää.

Hyvän elämän kompassi -ohjelmaa voi käyttää kuka tahansa, joka kaipaa apua henkisen hyvinvoinnin haasteista selviämiseen. Ohjelma on ensisijaisesti suunnattu lievistä masennusoireista kärsiville tai uutta näkökulmaa ja suuntaa elämäänsä kaipaaville, mutta sitä voi käyttää myös täydentämään muuta tukea. Hyvän elämän kompassi sisältää paljon kokemuksellisia harjoituksia, jotka pohjautuvat hyväksymis- ja omistautumisterapiaan.

Kompassi-verkko-ohjelmaa on hyödynnetty myös työhyvinvoinnin edistämisessä ja työssä jaksamisessa.

 

---

*) Professori Raimo Lappalainen, Jyväskylän yliopisto: Verkkohoidot tutkitusti tehokkaita masennuksen hoidossa

Linkki Hyvän elämän kompassi -verkko-ohjelmaan >> 

Tiedotusvälineille lisätietoa täällä >>

 

 

 

 

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: